Pitkänä ihmisenä ensimmäisenä huomaa, että entisaikaan ihmiset ovat olleet keskimäärin lyhyempiä. Isoisoäitini oli 173 cm pitkä, joten yleistää ei toki voi liikaa. Uuden kotimme alkuperäiskuntoisessa keittiössä pyörähdellessä huomaa heti, että työskentelytasot ovat hyvin matalalla verrattuna nykypäivän trendiin. Ei siis kovin selkäystävällinen tällaiselle koipeliinille.
Jos omaa nikkarointiosaamista löytyisi, niin tästä saisi takuulla kunnostamalla makean keittiön! Pienet yksityiskohdat ovat herttaisen vanhaa tunnelmaa henkiviä. Tukeva puurunko ja kaapisto on aivan toista, mihin on tottunut kertakäyttökulttuurin keskellä. Lastulevyä ei tässä keittiössä ole käytetty. Ainoa uudistus, joka keittiössä on tehty taitaa olla vetonupit. Villi veikkaus, että 1980-luvun huumaa?!
Tutkailin millaisia ratkaisuja uusvanhojen keittiöiden remontoijat ovat koteihinsa loihtineet ja tässä Koutun Koulu -blogin keittiöremonttivinkki. Nostan hattua korkealle, toisen vanha on toisen kädessä uusi ja valloittavan uniikki!
These old cupborads will soon leave from our kitchen, so I want to spend some time with the old 1950's feeling. I'm always curious to see how amazing work craftsmen can do when they renovate old furniture. If only I could do the same. Maybe our kitchen cabinets will still live at another home? You never know!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti